torstai 21. maaliskuuta 2013

Matcha

Sain japanilaiselta kaveriltani paketin nousevan auringon maasta. Mukana oli myös kaksi putkiloa, joiden tarkoitusta en heti oivaltanut. Toisen avaamisen jälkeen minulle valkeni, että sisällä oli pieniä, ilmatiiviisti pakattuja teeannoksia.
Pussukoiden tee oli vihreää jauhoa, joten päättelin kyseessä olevan matcha. Tämä japanilainen erikoisuus oli minulle aivan uusi tuttavuus, joten otin avuksi tietokirjani.

 
Matcha on teeseremonioiden tee. Se on gyokuron teelehdistä hienoksi jauhettua pulveria, joka vispataan bambuvispilällä veteen pienessä kulhossa. Vaahto on kirkkaan vihreää kuin avokado, mutta juoma itse tummaa. Tämä on juhlajuoma, joka nautitaan ääneti ja keskittyneenä.
Matcha sisältää runsaan määrän mineraaleja, vitamiineja, polyfenoleja ja kofeiinia. Kyseessä on äärimmäisen virkistävä juoma, mutta oppaani myös varoittaa, että tottumattomalle maku voi olla kitkerä, jopa epämiellyttävä.
Avattu matcha-pakkaus pitäisi käyttää mahdollisimman pian, sillä maku muuttuu nopeasti. Japanilaisten mukaan purkki voi olla avattuna korkeintaan kolme tuntia, sen jälkeen tee on syytä pakastaa.

 Matcha valmistetaan varjossa kasvaneista teepensaista. Lehdet höyrytetään, muttei rullata kuten muita teitä, vaan kuivataan. Kaikki suonet ja vanat poistetaan, kunnes jäljelle jää vain puhdas lehtiaines. Se jauhetaan hienon hienoksi pulveriksi. Tämä selittää vahvan maun ja aivojen nopean virkistymisen.

Kuivan jauheen tuoksu on melkeinpä pistävän koivuinen.
 
Koska minulla ei ollut bambuvispilää, käytin ystävien minikokoista, paristokäyttöistä vispainta. Tässä toki särkyi täysin matchan seremoniallinen ja juhlallinen puoli. Minulla ei ollut ohjeistusta veden ja jauheen suhteutukseen, joten kippasin yhden pussukan sisällön teekuppiin. En ole varma, olisiko minulla pitänyt olla hiukan isompi astia. Haudutuslämpötilaksi otin 80-90 astetta, sillä sen verran pystyin päättelemään japanilaisten kirjaimien seasta. Kaikki muu olikin sitten epävarmaa puuhaan ryhtyessäni.

 

Siitä olen kuitenkin melkoisen varma, että kyseessä oli matcha: hienoa jauhoa veden joukkoon vispatessani syntyi kirkkaan vihreää vaahtoa, kun taas teevesi muuttui tumman vihreäksi, muttei sumeaksi.
Maku oli todellakin kitkerä, toisena maistajana toiminut ystäväni ei tahtonut juoda omaa kupillistaan loppuun. Tämä tosin sai minut epäilemään, olinko epäonnistunut jauheen annostelun suhteen…
Hitaasti siemailtuna matcha maistuu paremmin, tähän teehen täytyy selvästi keskittyä ja syventyä.

 Kirjassani luki vielä, että teeseremoniaan kuuluva matcha on kallista, mutta myytävänä on myös halvempaa, ruoanlaittoon sopivaa matchaa. Sitä voi käyttää mm. leivonnaisiin tai jäätelöön. Kirjastani löytyy myös ohje piristävän matchajuoman tekemiseen: tarvitaan vain 2-4 rkl matchaa , litra hyvää lähdevettä sekä hieman kuplivaa, maustettua virvoitusjuomaa. Tätä kylmänä tarjoiltavaa tehojuomaa voisin kokeilla sitten, kun kesä koittaa.

 
Jälkikirjoitus: Aihetta lisää netistä tutkiessani tulin siihen tulokseen, että käytin aivan liikaa matchajauhetta kupillista kohden. Periatteessa jauheen määrää voi vaihdella oman mieltymyksen mukaan, mutta monin paikoin puhutaan yhdestä grammasta (n.1/2 tl) per kuppi.

Minun täytynee harjoitella matchan käyttöä vielä jonkin verran… ;)

2 kommenttia:

  1. Jännää, tätä mäkin haluun kokeilla!
    T. Olivian äiskä ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista Olivian äiskä! ;)

    Haluan oppia valmistamaan japanilaisen matchan oikein. Ainakin yhdessä teepuodissa näin valmistettua matchajuomaa myytävänä, minun täytynee poiketa sinne elleivät oman yritykseni tuota tulosta.
    Sain muuten ohjeeksi säilyttää matchajauhetta jääkaapissa, se on niin herkkää ainetta. Toivottavasti ainekseni eivät ehtineet mennä huonoksi, sillä pidin jauhetta huoneenlämmössä monta päivää...

    VastaaPoista