Teelaatuja ja haudukkeita

Jotta itsellänikin olisi helpompaa muistaa eri teelaatujen ominaisimmat erot, kirjoitan lyhyet esittelyt jokaisesta. Palaan eri teelaatujen haudutusaikoihin ja –lämpötiloihin  myöhemmin. Käytän länsimaista luokitusta, joka perustuu siihen, miten teelehdet on käsitelty ja miten pitkään niitä on hapetettu. Lähteinä olen käyttänyt ”Teen ystävän kirjaa” sekä erilaisia teeaiheisia nettisivustoja.

Teksteissä esiintyvä fermentointi tarkoittaa hapetusta.

Täytyy muistaa, että teetä ovat vain teepensaista peräisin olevat teet, esim. Suomessa joskus tarjoiltava koivunlehtitee on todellisuudessa hauduketta. Varsinaisia teelaatuja ovat valkoinen, keltainen, vihreä, oolong, musta ja puerhtee. Blogini ei ole hardcore-teetietopankki, joten aion jatkossa arvioida myös erilaisia yrttijuomia ja haudukkeita, sen vuoksi kirjoitan alle lyhet kuvaukset myös muutamista muista teemaailman termeistä.

Teelaadut:

Valkoinen tee:

Valkoisen teen sato kerätään varhain keväällä, jolloin teepensaan ylimmät lehdet ovat avautumassa ja silkkisen vaalean nukan peitossa. Teen lehdet kuivataan vapaasti raikkaassa ulkoilmassa eikä niitä fermentoida. Valkoinen tee on kaikkein luonnonmukaisinta teetä. Tästä syystä se on myös terveellisintä teetä: lähes käsittelemättömänä se sisältää antioksidantteja ja vitamiineja enemmän kuin muut laadut.

Valkoista teetä pitää maistella sopivan lämpöisenä –ei koskaan höyryävänä- sellaisenaan kiireettömänä hetkenä. Liian hätäisesti juotuna valkoisen teen maku jää maistamatta.

Keltainen tee:

Uusi tulokas Suomessa ja eräs harvinaisimmista teetyypeistä. Keltainen tee syntyy siten, että teen lehdet paahdetaan vain kevyesti ja kääritään paperiin. Niitä säilytetään pimeässä useita päiviä, jolloin väri muuttuu kellertäväksi ja se vaikuttaa myös makuun. Keltainen tee on parhaimmillaan tarjoiltuna sellaisenaan.

Vihreä tee:

Maailman vanhin ja yleisin tee. Vihreää teetä ei fermentoida ja hapetus estetään käsittelemällä lehtiä kuumassa esim. höyryttämällä tai paahtamalla. Höyrytys saa lehdet säilymään ruohomaisen tuoreen vihreänä ja hapokkaina. Vihreän teen terveysvaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia ja sen vaikutuksista terveyteen on olemassa paljon kirjoituksia naistenlehtien artikkeleista lähtien. Erään tutkimuksen mukaan kaksi kupillista vihreää teetä sisältää yhtä paljon antioksidantteja kuin viisi annosta hedelmiä ja kasviksia.

Vihreän teen haudutusaika vaihtelee yhdestä kolmeen minuuttiin eikä vihreän teen lehdille saa kaataa kuumempaa kuin 70-80 asteista vettä. Lehdet poistetaan kannusta haudutuksen jälkeen.

Oolongtee:

Oolongtee on osittain hapetettu tee; hapettumisaste voi vaihdella 10-70 % välillä. Oolong-teelaaduista löytyy paljon eri vivahteita ja ne ovat maailmalla arvostettuja teenharrastajien piireissä. Tämä teelaatu on väriltään joko sampanjaa, meripihkaa tai tummaa. Oolongteellä on kukkaisia, runsaita tuoksuja, eivätkä ne ole keinotekoisesti aikaansaatuja.

Veden lämpötila ja haudutusaika ovat hyvin tarkkoja: minuutinkin liikahaudutus muuttaa makua.

Musta tee:

Brittien suosikki. Musta tee on kokonaan hapetettu tee. Mustien teelaatujen kitkeryys vaihtelee suuresti; toiset laadut kitkeröityvät nopeammin. Mustaa teetä on saatavilla monenmoisina sekoituksina: kukat, hedelmät, marjat, yrtit, mausteet ja esanssit… valikoima on valtava.

Musta tee on aina kertakäyttöistä (poikkeuksena korkealaatuiset darjeelingteet).

Puerhtee:

Poikkeuksena muista teelaaduista puerhiin ei käytetä nuppuja tai kärkisilmuja vaan rotevia lehtiä, joita ei hapeteta. Valmistusprosessi on salainen, mutta sen verran tiedetään, että vihreän teen bakteerikanta muutetaan puristamalla vuosia kestävän varastoinnin aikana. Voidaan sanoa, että kyse on pääasiassa aidosta mikrobien suorittamasta fermentaatiosta.

Puerh tuo tuoksullaan ja maullaan mieleen maaemon, sen maku poikkeaa kaikista muista laaduista pehmeydellään ja maanläheisyydellään. Irtonaiset lehdet ovat tummanruskeita, pieniä ja kippuraisia, mutta puerhia voi ostaa myös kakkuina. Kyseessä on aino tee, joka ikääntyessään paranee kuten viinit; antiikkipuerhista on maksettu suuria summia. Puerhilla sanotaan olevan lukuisia hyviä terveysvaikutuksia, joista muutamia mainitakseni ovat mm. ylipainon, närästyksen ja bakteerien kasvun ehkäisy, poistaa alkoholin tuomia haittoja (lue: auttaa krapulatilaan), alentaa kolesterolia ja parantaa maksan aineenvaihduntaa.

Itse henkilökohtaisesti pidän kovasti puerhin mausta.

Muita teemaailmassa vastaan tulevia käsitteitä:

Yrttitee:

Yrttitee on teen tapaan haudutettava vähäkofeiininen yrttijuoma. Erilaisilla yrttihaudukkeilla saattaa olla myös terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Aromoitu tee:

Teen lehtiin on kuivaamisen jälkeen valutettu kukkien öljyä, joista tavallisin on jasmiininkukkaöljy. Teen lehdet voidaan aromoida useaankin kertaan.

Maustettu tee:

Kaikkia erilaisia teelaatuja voidaan maustaa erilaisilla hedelmäöljyillä, kukilla, mausteilla, yrteillä tai hedelmien paloilla.

Rooibos:

Rooiboksesta puhutaan usein kofeiinittomana teenä, mutta vaikka itsekin kutsun sitä teeksi, on kyseessä todellisuudessa yrttijuoma. Tämä autiomaayrtti kasvaa vain Etelä-Afrikassa. Rooibos ei kitkeröidy pidempäänkään hauduttaessa, sillä se ei sisällä tanniineja. Rooiboksen sanotaan olevan vatsaystävällinen ja se sopii myös raskauden aikana.