sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Päärynätee, Sen Cha




Menneen sunnuntain aamuteenä maistelin Forsman Tea:n Päärynä, Sen Chata. Kyseessä on jasmiininkukilla maustettu luomu vihreä lehtitee.
Päärynätee ei ole ollut suosikkini maistamistani teistä, mutta päädyin kirjoittamaan tunnelmiani tästä mausta ihan niinkin jännittävästä syystä, että pussi oli valmiiksi avattuna ruokakaapissani.
Olen ennemminkin ”puhtaampien” tai luonnollisempien teemakujen ystävä.

Pakkauksen mukaan haudutusaika on 2-5 minuuttia, 1 tl kuppia kohden. Tällä kertaa join teeni arkisesti muumimukista. Ohuesta, laakeasta teekupista tee maistuu aina parhaimmalta, mutta tällä kertaa minulle riitti teetuokio Nipsu-mukista.

Päärynätee maistuu hiukan kitkerältä, ylihauduttamista ja teelehtien liikaa annostelua kannattaa varoa. En maistanut päärynän makua. Voi olla että tee on alun perin tuoksunut päärynältä, mutta koska se on ollut jo jonkin aikaa avattuna ruokakaapissani, omassa ostopussissaan, on tuoksu ehtinyt jo haihtua. Taas yksi syy lisää ostaa useampi pieni metallinen rasia, jossa säilyttää avattuja teepusseja.

Forsmanin teefiltteri muumimukissa.

Kokeilin myös ensi kertaa mukiin asetettavaa Forsmanin teefiltteriä (taisi maksaa n. 6 euroa).
Filtteri on halkaisijaltaan 6 cm ja juuri sopiva peruskahvi/teemukeihin. Koin tämän mukinkokoisen filtterin käytön helpommaksi kuin aiemmin käyttämieni siiviläpallojen ja siivilälusikoiden; ei ollut ongelmia täytön kanssa -pallojen ja lusikoiden kohdalla teemurusia on operaation jäljiltä ollut pitkin pöytiä. Suuressa teefiltterissä on myös se huomattava etu, etteivät teelehdet joudu puristuksiin ja niillä on tilaa turvota ja liikkua. Uusi filtterini on myös huomattavasti helpompi pestä kuin pikkuruiset pallot.

Summa summarum: filtteri oli positiivinen kokemus, teen maku menetteli ja hetkenä teenjuonti oli arkinen. En voi tosin liikaa moittia teen makua tai laatua, sillä en itse luonut rentoutunutta tai rauhallista ympäristöä tuokiolleni vaan hörpin juomani muiden aamupuuhien ohessa, samalla tavalla kuin toiset juovat hätäisesti aamukahvinsa. Lisäksi olen säilyttänyt avattua teepussiani väärin, se olisi pitänyt aikoja sitten laittaa suojaan peltiseen astiaan, jotta aromit säilyisivät hyvinä.

2 kommenttia:

  1. Minäkin maistoin vanhemmilla tuota päärynäteetä ja oma kokemus oli, että tuoksu oli ihana mutta maku aika olematon. Kiva kuulla sinun mielipiteesi! (En ole itse vielä kunnon teehifistelijä ja juon pussiteetäkin, mutta välillä on hienoa hauduttaa oikeaa teetä.) Tuon kirjan, jonka jossain aiemmassa postauksessa mainitsit, laitoin muistiin, pitääpä lukea.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! :)
    Sama täällä: maku ei ollut kovin kummoinen ja minun tapauksessani tuoksukin oli jo haihtunut, kun pussiparka oli seissyt hyllyllä suojattomana. Usein samantyylisissä hömppäteissä tuoksu on parempi kuin maku. ;)
    Mutta eräs metsämansikkatee oli pitkään suursuosikkini, täytyykin kirjoittaa siitä johonkin postaukseen.

    VastaaPoista