maanantai 8. huhtikuuta 2013

Laatuluokitus


Mustilla teelaaduilla on laatuluokitus. Luokituksen yksityiskohtainen noudattaminen vaihtelee tuottajan mukaan; Darjeelingin tuottajat noudattavat laatuluokitusta täsmälleen. Kiinalaisilla on omat luokituksensa.

Laatuluokitus perustuu lehtien sijaintiin pensaassa ja ilmaistaan kirjainyhdistelmillä, joista ilmenee lehtien koko ja määrä. Mikäli kirjanyhdistelmiin ei ole aikaa tai halua paneutua, riittää suuntaa antavaksi ohjeeksi tämä: Mitä enemmän merkkejä, sen parempi.
Itse en ole paneutunut laatuluokituksiin mustaa teetä ostaessani (ehkä se on teehifistelyni seuraava aste?), mutta minusta oli sen verran mielenkiintoista lukea tällaisen laatuluokituksen olemassaolosta, että päätin jakaa tietoa blogin kautta.

Teepakkauksessa voi lukea esim. "Orange Pekoe". Se tarkoittaa, että siinä on nuppulehdestä seuraavia, hentoisia, kolmansia lehtiä. Siis hyvänlaatuista teetä. Sanalla "Orange" ei ole mitään tekemistä appelsiinin kanssa, vaan se on omaksuttu alankomaisesta kuningassuvusta takaamaan teen erinomaisuus.
Paras ja laadukkain tee on valmistettu nupuista ja ylimmistä lehdistä. Merkintä on FOP. Kyseessä on aina hyvä tee, merkin edessä voi olla ammattimaistajien määreitä.

Samalla tavoin kuin viinipulloissa, saisi myös teepakkauksista käydä useammin ilmi alkuperä ja poimimisaika. Tällöin kuluttuja pystyisi jäljittämään teen matkan viljelyksiltä kuppiin, samalla tavalla kuin viinin kanssa. Samalla nautittu tee tulisi meitä lähemmäs. Tämä tee ei ole tehtaan liukuhihnatuote vaan se on oikeasti kasvanut kasteisilla vuorilla ja kukkuloilla.
 
Alla kirjainlyhenteet selityksineen:

F (Flowery) = Teepensaan ylin ja hentoisin nuppulehti, jossa alapinnalla on vielä karva jäljellä. Kukkainen aromi.
O (Orange) = Nuppulehdestä seuraava hentoinen lehti ylhäältä päin.
P (Pekoe) = Kolmas lehti ylhäältäpäin.
T (Tippy) = Tippy on teepensaan ylin, aukeamaton kärkisilmu. Ne erottuvat mustassa teessä vihreinä tai kellertävinä lehtinä.
S = Teenmaistajan lisäpiste.
STGFOP = Teenmaistaja arvostaa tätä erää, johon on noukittu nuoria Tippy-lehtiä (T) erikseen. Nämä on lisätty poimintaan, joka sisältää nuppulehden ja kaksi seuraavaa lehteä.
G (Golden) = Koko lehti, kultainen aromi.
1 = Teenmaistajan laatuluokka. Mitä ylempi lehti, sitä hienoaromisempi.
SFTGFOP (Special Fine Tippy Golden Flower Orange Pekoe) = Tee koostuu hienoimmista teelehdistä, jotka jäävät hapetuksessa hopeisiksi.
FTGFOP (Fine Tippy Golden Flowery Orange Pekoe) = Nuoret kehittyvät lehdet
TGFOP (Tippy) = Kaikissa lehdissä kullanpunertava kärki
GFOP (Golden Flowery Orange Pekoe) = Korkealaatuinen tee, jossa paljon kärkilehtien silmuja. Jatkokäsittelyn toisessa vaiheessa 5-8 mm mittaiset lehdet rullataan, siis murskataan pituussuunnassa.
OP (Orange Pekoe) = Kooltaan 8-15 mm pitkinä kokonaisina rullatut lehdet, joiden seassa on vähemmän kärkilehtiä kuin FOP:issa.
P (Pekoe) = Hyvä tasainen lehtitee
FP (Flowery Pekoe) = Mukana myös hienompia lehtiä kuin Pekoessa. Molemmat sisältävät sekä pienempiä että karkeampia lehtiä, mukana myös kolmansia lehtiä.
PS (Pekoe Souchong) = Karkeampi lajitelma, myös avoimia ja täysikokoisia lehtiä. Luokitus on käytössä vain Kiinassa.
S (Souchong) = Kiinalainen nimitys karkeammille laaduille.
B (Broken) = Lehdet on rikottu, teestä tulee tummempaa ja vahvempaa.
LEAF TEA = isolehtinen laatu

 

Lähde:
Pirkko Arstila: Teen ystävän kirja

4 kommenttia:

  1. Oonkin miettinyt noita kirjainyhdistelmiä, vaikka ymmärsin että ne ovat laatuluokituksia. Itselläni on ollut vain kerran noilla kirjainyhdistelmillä olevaa, mustaa ceylon-teetä kirjainyhdistelmillä FBOPF SP. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli sinulla on ollut huippuhyvää teetä, mikäli sääntö "mitä enemmän kirjaimia, sen parempi" pitää paikkansa. ;)

      Itse en ole vielä päässyt hörppimään teetä, joka olisi sanaut laatuluokituksen (ellen sitten huomaamattani). Seuraavan teehuonekäyntini päämäärä voisikin olla laatuluokitellun mustan teen juominen!

      Miten muuten nautit mustan ceylon teesi? Yritin nimittäin juoda teehuoneella ceylonia, mutta suoraan sanottuna se oli minusta pahaa... ihan liian voimakasta, tuli mieleen musta kahvi. Lorautitko ceylonin sekaan maitoa, sokrua tai jotakin muuta?

      Poista
    2. Taisin nauttia teeni ihan vain mustana aluksi. :D Kesti aikansa ennen kuin opin lisäämään maitoa ja nykyään lisään sitä melkeinpä aina mustaan teehen, siitä on tullut jo aamukahvin korvike itselleni. Etenkin Irish Whiskey musta tee yhdessä maidon kanssa, jonka tilasin The Ouncen nettipuljusta, on tämän hetken suosikkini aamuisin. ;)
      Hunajaa käytän vain flunssakausina, etenkin jos kurkku on kipeä kun hunajatee on osoittautunut siihen parhaimmaksi oireiden lievitykseen. :)

      Koppakanda, eli tuo kyseinen laadukkaampi teeni oli kyllä ihan juotavaa, mutta ei se tainnut ihan omia makunystyröitä voittaa puolelleen sillä käytin harvoin kyseistä teetä. Myöhemmin kun vaihdoin aamukahvini teehen, niin silloin se maitotilkkanenkin tuli lorautettua sekaan.

      Widipediassa muuten mainitaan seuraavaa Ceylonin teen artikkelissa: "Suurin osa Ceylonin teestä kuitenkin käytetään Ceylon-tee sekoituksiin, joissa tee tulee useilta eri teetiloilta, tai käytetään osana English Breakfast teetä tai muita vastaavia sekoituksia. B.O.P.-laatuinen tai useammin CTC-menetelmällä valmistettu tee pakataan teepusseihin joiden vahva annostus perustuu olettamukseen, että tämä heikompilaatuinen tee juodaan joko maidon tai sitruunan kera."

      Voi olla että jotkut ceylon teet kaipaavat vähän tasapainotusta siis. :)

      Poista
    3. Kiitos vastauksestasi!

      Alan olla kaveripiirissäni jo kuuluisa siitä, miten teen äärellä paasaan, ettei teen omaa makua saa sotkea sokerilla, hunajalla, maidolla eikä missään nimessä voimakkaalla sitruunalla (olenpa meuhkannut jopa siitä, että jos teen maun todella haluaa maistaa, ei ohessa mussuteta kakkupalaa). No, nämä ehdottomuudet päättyivät Ceylonin äärellä, jolloin minun oli myönnettävä, että joskus ne maukeutusaineet ovat kyllä paikallaan. Jouduin siis perumaan meuhkaukseni. :P

      En ole kovinkaan paljon mustia teitä maistellut, mutta en ihmettele brittien intoa lorotella ties mitä juoman sekaan, jos kaikki ovat yhtä tujua tavaraa. Erilaiset maustetut sekoitukset taitavat olla paljon lempeämpiä.

      Mielenkiintoinen tuo wikipedia-lainaus! Aika jännä, että jo oletuksena on maidon tai sitruunan lisääminen juomaan.

      Nyt minua alkoi kiinnostaa Irish Whiskey, kun sen mainitsit. Tilaanpa kupillisen sitä, kun seuraavan kerran käyn The Ouncen teehuoneella! Ja ehkäpä laitan sekaan lusikallisen sokeria. ;)

      Poista