Keltainen tee

Tänään maistoin ensimmäistä kertaa keltaista teetä. Kyseessä oli Forsmanin erikoisteemyymälästä ostettu keltainen teelajike nimeltään ”Keltainen miekka”. Olen kirjoittanut teen nimen itse paketin hintalappuun ja toivon kirjoittaneeni oikein, sillä ainakaan Forsmanin nettikaupasta Keltaisen miekan nimellä ei löydy mitään.

Keltaisen teen haudutuslämpötila on 70-80 astetta ja haudutusaika 2-3 minuuttia. Maku vahvistuu hauduttaessa, muttei kitkeröidy.

Tämä teelaji oli alun alkaen Kiinan keisareille tarkoitettu erikoinen ja harvinainen makunautinto. Tätä teelajia tuotetaan yhä ainoastaan Kiinassa ja koska tuottaminen on pitkä, huolellinen ja käsityövaltainen tapahtumasarja, on tee harvinaista. Keltaista teetä on yritetty tuottaa myös Kiinan ulkopuolella, mutta yritykset ovat epäonnistuneet.

Pienen vuosisatonsa takia lajike on rantautunut vasta viime aikoina Suomeen eikä sitä löydy kauppojen hyllyiltä tai kahviloista yhtä helposti kuin viittä muuta teelajia. Tämä teelaji syntyy siten, että teen lehdet paahdetaan vain kevyesti ja kääritään paperiin. Niitä säilytetään pimeässä useita päiviä, jolloin väri muuttuu kellertäväksi ja se vaikuttaa myös makuun.

 

Keltaiset teelehdet palmikoilla.

Keltainen tee (kuten omasta mielestäni lähes kaikki muutkin teet) on parasta sellaisenaan. Jos välttämättä kaipaa makeutusta, keltaisen teen kanssa sopivat hunaja tai kandisokeri. Mikäli teen kanssa maistuu avec, ovat sherry, brandy ja konjakki oivia valintoja.

Kuivan teen väri on viherkeltainen ruskeilla sävyillä. Ostamani ”Keltaiset miekat” on kääritty palmikoiksi ja tuoksuvat viljalle. Muistan yhä, kun myyjä avasi suuren metallisen astian kannen, jotta pääsin haistamaan keltaisen teen tuoksun: se oli kuin kuiva viljapelto loppukesällä.

 

Odotin valmiilta juomalta selkeämpää viljan makua, sillä kuivan teen tuoksu on hyvin viljaisa. Kolmen minuutin haudutuksella tee on lempeämpää, useamman minuutin tuloksena juomasta tulee tummempaa ja vahvempaa, vähän kuin Liptonin pussi, jota on liotettu liian kauan kupissa (nyt joku nirhaa minut Lipton-kuvauksen takia…). Tee ei tosiaan kitkeröidy, mutta itse suosittelen pitäytymään 2-3 minuutin haudutusajassa. Sopivalla haudutuksella keltainen tee on makeahkoa, helposti lähestyttävää ja pehmeää. Maisteluni jälkeen luin muiden kuvauksia keltaisesta teestä ja useassa yhteydessä mainitaan hunajan maku. Ja totta, keltaisessa teessä tosiaan on hunajainen, kitalakeen ja kielelle tarttuva makea vivahde.

 

Ensimmäisellä kulauksella keltainen tee ei vielä kerro kaikkea itsestään, mutta kun sitä maistelee ja antaa sen valloittaa koko suun, se ihastuttaa lempeällä, makealla maullaan. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen laatu!