Appelsiini-chili rooibos

Sain ystävien luona maisteltavaksi punapensasteetä eli rooibos-hauduketta. Kyseessä oli Forsmanin sekoitus, jossa lisämakua antavat hedelmäöljyt (joita ei ole pakkauksessa eritelty tarkemmin), chili sekä appelsiinin palat.

Appelsiini ja chili kuulostaa hyvältä yhdistelmältä. Valmiissa juomassa appelsiini tuntuu antavan enemmän tuoksua kuin makua, mutta silti se pehmentää taustalla voimakasta chiliä.

Chili maistuu ilahduttavasti jälkipotkuna kielellä ja kurkussa. Mauste on selkeä, joten tämä sekoitus ilahduttaa varmasti chilin ystäviä –ja vastaavasti jäisi chiliä karttavilta juomatta. Annostelu pitää vain muistaa tehdä oikein, jottei juomasta tule liian laimeata.

Haudutusajaksi pakkauksessa annetaan 5 min ja annostelu on se tavallinen eli yksi teelusikallinen kuppia kohti.

Appelsiini-chili rooibos oli hauska tuttavuus. Mukavaa huomata, että myös voimakkaille mausteille annetaan mahdollisuus sekoituksissa.

 

Rooibos hautuu lasipannussa.

Yleisesti rooibos-haudukkeista puhuakseni; minulla on ollut niiden kohdalla ihmettelyn aiheena eräs seikka:

Pakkauksissa lukee usein (niin myös tämän kertaisessa), että rooibos sopii myös odottaville äideille. Kuitenkin mm. terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilla suositellaan, ettei raskauden aikana juotaisi yrtti- tai rooibosjuomia, koska niiden vaikutuksia sikiöön ei tiedetä. Olin pitkään siinä luulossa, että raskauden aikana olisi syytä karttaa nimenomaan oikeaa teetä sen kofeiinin takia ja suosia sen sijaan juurikin rooibosta, mutta sain muutama päivä sitten kuulla kaveriltani, että asia on päinvastoin.

Onko kenelläkään tietoa aiheesta? Oletteko te tai ystävänne/sukulaisenne jättäneet yrtti- ja rooiboshaudukkeet pois juomavalikoimasta raskauden aikana?

 

Vihreä riisitee: Gen Mai Cha

Löysin vihdoinkin aikaa teelaadulle, jota olen pyöritellyt pitkään mielessäni. Forsmanin myymälässä törmäsin ensimmäistä kertaa riisiteehen; en ollut ikinä kuullutkaan moisesta!

Sain pussillisen kaupanpäällisiksi myymälästä.

Vihreä riisitee esillä Forsman Tea-myymälässä.

 

Kyseessä on perinteinen, eksoottinen japanilaistyyppinen erikoisuus, jossa on yhdistetty paahdettu riisi ja vihreä lehtitee. Pakkauksen mukaan laatu on vähäkofeiininen, eli sitä voisi harkita vaihtoehdoksi rooibos- tai yrttihaudukkeelle, jos syystä tai toisesta joutuu karttamaan kofeiinia. 

Kuivan teen tuoksu on havumainen ja pehmeän tumma, siinä on jotain kaukaista, mitä en tunnista. Kuiva teekin näyttää tarkasteltuna männynneulasilta riisinjyvien seassa.

Haudutin teetä 5 minuuttia 80-asteisessa vedessä (pakkauksessa haudutusajaksi annetaan 3-5 min).

Riisitee kuivana.

 

Valmiissa juomassa on makea haju; teen tuoksu muistuttaa riisikakkua tai popcornia. Vihreä tee muistuttelee itsestään vienosti paahdetun riisin alta. 

Maku on jännittävä, maistan selvästi paahdetun riisin. Vihreä tee taisi ehtiä hieman kitkeröityä, luulen, että 3 minuuttia olisi riittänyt haudutusajaksi pikkukupilliselleni. Muutoin suutuntuma on makea, lempeä ja suun täyttävä.

 

Tämä oli oikein mielenkiintoinen ja palkitseva kupillinen, vaikuttaa hyvältä syys- ja talvijuomalta pehmeän ja makean olemuksensa ansiosta. Suosittelen vihreää riisiteetä erityisesti heille, jotka ovat jo ehtineet hieman tutustua teen maailmaan ja tahtovat kokea erikoisempia makuaistimuksia. Tämä olisi myös hauskaa tarjottavaa Japanin tai Aasian kulttuureista kiinnostuneille tai miksei lapsivieraillekin –teessähän voi lähes maistaa popcornin.

Pussiteetä IKEAssa

Minulla sattui olemaan kamera mukana IKEA:n reissulla, joten ravintolassa piipahtaessani päätin tallentaa ruoan jälkeisen teehetkeni.

IKEAsta olen löytänyt monet huonekalut ja pikkutilpehöörit kotiini ja pidän muutenkin useiden tuotteiden selkeästä ja modernista tyylistä. Ravintolan hinta-laatusuhde on myös ollut aina kohdallaan, mutta minun täytyy sanoa, että nyt tuli vastaan teekupillinen, jota en kyennyt juomaan loppuun…

 

Tarjolla oli kahta erilaista pussiteelaatua ja valitsin niistä reilun kaupan luomuteetä, joka oli Clipper-merkkinen, maustamaton vihreä tee. En ole tainnut aiemmin törmätä kyseisen merkin alla kulkeviin teihin.

Liotettuani pussia vesikupissa aikani, haistelin valmistunutta juomaa. Tuoksu oli hieman tunkkainen ja tumma, mutta vihreän teen tuttu aromi tuoksui selkeästi. Maku oli vähän kitkerä. Liotin pussia hyvin vähän aikaa mukissani, mutta en ole varma, olisiko minun pitänyt noukkia pussukka pois kupista vieläkin aikaisemmin. Pussiteetähän ei tule liottaa vedessä pitkään, sillä se hautuu jauhomaisena puruna nopeammin kuin teen lehdet. Tämän pussiteen maku oli lopulta sekoitus kitkeryyttä, kuumaa vettä ja jonkinlaista vihreää teetä.

 

Yritän maistella uusia teekupillisiani mieli ja aistit avoimina, mutta tällä kertaa en löytänyt mausta mitään positiivista sanottavaa. Plussaa tämä pussitee saa reilun kaupan ja luomuleimoista, mutta makuelämykseksi siitä ei ole. Miltäköhän tämä tee olisi maistunut, jos sitä ei olisi jauhettu hienoksi tomuksi pussin sisään vaan olisin saanut liotella teenlehtiä tai lehden palasia?

Forsman Tea-myymälässä: maistelua ja ankkasihtejä



Pääsin viikko sitten pitkästä aikaa vierailemaan Forsman Tean Vantaan myymälässä. Maistiaisissa oli kolmea erilaista laatua, joista yhdestä kirjoitinkin jo aiemmin. Kaksi muuta, laadukasta vihreää teetä, esittelen tässä kirjoituksessa. Näitä kahta huipputeetä oli ostettu juotavaksi myös Suomessa taannoin vierailleelle Shanghain pormestarille. Mukana on myös yleiskatsaus myymälään sekä pieni tuote-esittely.

 

Mao Hunan

Luomu tiny hair, high grown

vihreä, kierrelehtinen tee

 

Tästä teelaadusta tuli yksi suosikkejani. Tee maistuu laadukkaalta, juodessa tuntuu, että hetkessä on jotain ylellistä. Maku on pehmeä ja miellyttävä, ei lainkaan väkevä ja helposti lähestyttävä. Tällaisesta kupillisesta tahtoo nauttia rauhassa; laatu ei maullaan vaadi pysähtymistä eikä keskittymistä, mutta juodessaan tahtoo vapaaehtoisesti vaipua pieneen rentoutuneeseen tilaan ja nauttia joka siemaisusta. Suosittelen lämpimästi!

Laatu on paitsi hyvää, minusta myös hinnaltaan kohtuullista (12,90/100 g). Tätä teetä olisi kuitenkin sääli juoda kiireisen arkiaamun pikaisena kupillisena; suosittelen nauttimaan tätä teetä silloin, kun on aikaa maistaa juoman sävyt.

 

Zhu ye Qing hautumassa



Zhu ye Qing

Green Bamboo, high grown, vihreä lehtitee

 

 

Teelaadulla on pitkät, neulasmaiset lehdet ja kuivana teen tuoksu on vahva.

Laatu ei kitkeröidy helposti eli hauduttaessa ei ole kiirettä poistaa filtteriä tai lehtiä kupista; itse asiassa maistelimme kupillisen niin, että lehdet leijuivat vedessä juomisen ajan. Lasinen teekuppi olikin kuin ikkuna akvaarioon, avautuneet teenlehdet olivat kauniita hyvin hailakasti värjäytyneessä vedessä.

Tämän ylellisen laadun maku tuntui haudutettuna tummalta eikä siinä ollut lainkaan makeutta. Kitkeryyttä ei tosiaan ollut, vihreän teen maku sen sijaan oli hyvin voimakas. Voin kuvitella, että tummapaahtoisen kahvin ystävät voisivat pitää tästä laadusta.

En ihastunut tähän laatuun, minun makuuni ovat näemmä enemmän kevyet vihreät teet, sillä Mao Hunaniin hullaannuin ikihyviksi. Zhu ye Qing on arvokkaampaa laatua, hinta vieraillessani liikkeessä oli 22,40/100 g.

 



Teemaistelun lisäksi hypistelin paria uutuustuotetta. Valikoimiin oli viime kerran jälkeen lisätty veikeä, kelluva ankkasihti sekä tyylikäs haudutuspannu, jonka kaatokahva on sijoitettu mielenkiintoisesti pannun kylkeen.

 

Ankkasihti oli vinkeä tuttavuus: se voisi olla hauska lahja leikkimieliselle teen ystävälle tai lapselle. En päässyt kokeilemaan ankkaa, mutta ymmärtääkseni pieni ankka kelluttaa sihtiä eikä se vajoa kupin pohjalle. Sihti oli samaa kokoluokkaa kuin perinteiset pallot tai lusikat ja hauduttamisen jälkeen ankka sihteineen asetetaan munakupin malliseen siniseen astiaan. Tässä sihdissä on ratkaistu näppärästi ongelma, mitä tehdä kahvipöydässä käytetylle teesihdille, kun se on aika poistaa kupista. Kumiankka ei ehkä ihan joka kattaukseen sovi, mutta ideana se on hauska ja toteutus varsin näppärä, pidän erityisesti märkä-teesihti-ratkaisusta.

 

Pannuhyllyllä uusi tulokas oli matala, keraaminen, Cha Cult-merkkinen haudutuspannu, jossa kaatokahva oli asetettu pannun sivulle nokkaan nähden. Cha Cult taitaa olla saksalainen merkki, oikaiskaa, jos olen väärässä. Tarjolla oli joko tummaa tai vaaleaa sävyä, itse pidin erityisesti tummasta. Sävyistä mieleen tulivat sekä puu että savi. Pannun sisällä oli valmiina sopivankokoinen sihti hauduttamista varten.

Kääntelin pannua käsissäni ja se voisi olla hyvä vaihtoehto valurautaiselle, japanilaiselle pannulle, jos ihan vain ulkonäöstä puhutaan.

 

Forsmanin Vantaan myymälään on aina ilo astua, kun silmät saavat levätä pitkissä hyllyriveissä, joissa monipuoliset teelaadut odottavat löytäjäänsä. Palvelu oli jälleen ystävällistä ja asiantuntevaa, jokaista asiakasta autetaan löytämään sopiva teelaatu ja neuvotaan sen hauduttamisessa. Pidän myös siitä, miten selkeä ja siisti esillepano myymälässä vallitsee; esimerkiksi valmiiksi pussitetut teet on jaettu hyllyittäin mustaan, vihreään, valkoiseen ja haudukkeisiin. Monenlaiset haudutuspannut puolestaan ovat kauniisti esillä korkeassa avohyllyssä. Tila on avara ja valkoisten kahvipöytien ääreen tekee mieli istahtaa teekupposelle. Suosittelen myymälää lämpimästi.



 

Minun teekuppini



Pelastin tämän ainoan huumorimukini ystävän kirpputorikasasta.
Minusta se on hulvaton. :D



Kuppi on olennainen osa teenautintoa. Teekuppi voi olla savea, posliinia, lasia… Mahdollisuuksia on monia. Olen juonut vanhasta lehdestä valmistettua hauduketta snapsilasista, teehuoneella olen siemaillut valkoista teetä korvattomasta, keraamisesta pikku kupposesta ja arkisimmat teeni juon muumimukista tai hädän tullen jopa pahvimukista. Tässä tulee katsaus teekuppeihin, joita piilee kaappieni kätköissä, yleisluontoisemman teekuppikirjoituksen laadin myöhemmin.

Japanilainen teekuppi

 

Parhaimman tee-elämyksen saan kotona, kun käytän isoäitini minulle lahjoittamia ohuen ohuita japanilaisia terra-posliini teekuppeja. Kuppeihin ja aluslautasiin on maalattu viehättävä japanilainen maisema kultaisilla koristeilla. Isoäitini sai kupit syntymäpäivälahjaksi nuoruudessaan, mutta hän ei käyttänyt niitä kuin kerran tai kaksi. Mummu olisi varmasti tyytyväinen, jos tietäisi, miten kovassa käytössä hänen kuppinsa nyt ovat –niiden peseminen tosin pelottaa joka kerta, posliini on lähes läpikuultavan ohutta.

Muumimukikokoelmani esittelinkin aiemmassa kirjoituksessani. Niiden rinnalla säilytän vain muutamaa posliinimukia, joista kerron hieman alla.

Lapsuuteni kisumirri-muki

 

Kultareunuksinen kissamuki ei ole –ainakaan enää- ihan tyyliäni, mutta en raaski antaa sitä pois. Sain tämän brittiläiseltä vaikuttavan posliinimukin lahjaksi isältäni ollessani 7- tai 8-vuotias. Join monta vuotta veteni ja mehuni juuri tästä mukista ja olin ylpeä, että minulla oli ihan oma juomamuki.

Keijukaiset

 

Kahteen kannelliseen keijumukiin pätee myös muistoihin kytkeytyvä tarina. Sain liilapohjaisen mukin useita vuosia sitten lahjaksi rakkaalta ystävältäni ja myöhemmin sain sattumalta sukulaiseltani lahjaksi sille parin. Liila keijumuki on niin muistorikas, että se saa pysyä kaapissani, ja niin kauan kuin pari mahtuu sen vierelle, sekin saa pysyä astiahyllylläni. Kannen alla juoma pysyisi lämpimänä, mutta harvoin hörpin teetäni niin hitaasti, että se ehtii jäähtyä. Ehkä kansiominaisuutta voisi hyödyntää syksyn aikaan parvekkeella.

 

Iittalan glögilasi on ajanut myös teekupin asemaa. Lasinen, lämmön kestävä glögilasi on oivallinen valinta, kun tahtoo nauttia teen väristä tai avautuvista teen lehdistä. Suosittelenkin kaikille teen visuaalisuudesta ilahtuville joko lasista teepannua tai lämmön kestävää glögilasia. Nykyään markkinoilla tosin on varta vasten teelle tarkoitettuja juomalasejakin.

 

 

Millaisesta kupista tai mukista sinä juot mieluiten tai useinmiten teesi? Onko kaapissasi jokin muistorikas teekuppi? Tai millainen olisi unelmiesi teeastiasto?

Little Miracles, luomujäätee

Vaikka syksyn viileät päivät ovatkin jo saapuneet, tekee silti välillä mieli juoda myös kylmiä juomia. Ostin marketin kylmähyllystä ”Little Miracles”-sarjaan kuuluvan jääteejuoman. Kyseessä on ilahduttavasti luomutuote ja hintaa 330 ml pullolla on noin 2.30 - 2.90 e kaupasta riippuen. Maahantuoja on Lejos Oy ja valmistaja löytyy Tanskasta.

Pullon mainosteksti lupaa seuraavaa: ”Organic Little Miracles –meaningful drinks to do you good. Virkistävä sekoitus luonnon piristäviä hedelmiä ja valkoista teetä sekä ginsengiä, josta saat terveellistä ja luontaista energiaa.”

En huomannut itsessäni kovin suurta energialatausta jääteetuokioni jälkeen (en tosin ollut väsynytkään, joten vertailukohtani on huono), mutta onhan tämä luomujuoma toki parempi vaihtoehto kuin kofeeinipitoiset energiajuomat limuhyllyillä.

 

”Little Miracles” jääteejuomia löytyy musta,- valkoinen- ja vihreäteepohjalla, itse valitsin hyllystä valkoinen tee-version. Itse teeuutetta juomassa on huvittavan vähän, ainesosat ovat seuraavanlaisia:

Hiilihapoton vesi, agaavesiirappi, tiivisteestä valmistetut hedelmämehut 5,5 % (omena, sitruuna, kirsikka, vadelma, acai), valkoinen tee-uute 0,12 %, kasviuute 0,001 % (6 vuotta vanha Panax-Ginseng), luonnonmukainen tiiviste porkkanoista, mustaviinimarjoista ja omenoista, sitruunahappo, antioksidantit.

Melkoinen coctail eri mehuja siis.

Juoman tuoksu on siirappinen ja väri on tumman oranssi. Maku on erikoinen, mutta tasapainoinen ja onnistunut sekoitus, joka tosin on melko makea. Voimakkaimmin maistuvat kirsikka ja siirappi, mutta sekoituksesta on vaikea erottaa ainesosia pelkän makuaistin avulla.

Moni jäätee lähentelee kaloreidensa puolesta limuja tai mehuja. Maistelun kohteena ollut juoma pitää sisällään energiaa 27 kcal/100 ml. Little Miracles ei kilpailijoihinsa verrattuna ole suurin kalorien lähde, mutta pienemmälläkin energiamäärällä jääteetä kaupoista löytyy. Hiilihydraatteja juomassa on 6.4 g/100 ml.

Vaikka jäätee olikin ihan maukasta, oli se sen verran makeaa, etten olisi yhtään enempää voinut juoda sitä. Olisin toki voinut sulkea kierrekorkin ja jättää osan myöhemmäksi, mutta tulipahan nyt kipattua kaikki kerralla lasiin. En ole limujen ystävä ja voisin kuvitella kaivavani piknikillä tai rantaretkellä laukustani ”Little Miracles”-pullon, kun muuta ottavat esiin Coca Cola-tölkit, mutta kovin usein en näin makeaa annosta himoitse lasiini.

Appelsiini Sen Cha, luomu vihreä tee

Tänään maistelussa oli Appelsiini Sen Cha, luomuviljeltyä vihreää teetä, jonka mukaan on lisätty luontaista appelsiiniöljyä. Kyseessä on Forsman Tea:n sekoitus ja maistelemaan pääsin ko. yrityksen myymälässä Vantaalla. Puodissa on ollut joka käyntikerralla jotain teesekoitusta vapaasti maisteltavana; en siis tällä kertaa valmistanut teetä itse, joten arvostelu on hiukan tavallista niukempi. Myymäläpiipahdukseni sattui Forsmanin luomuviikon ajankohtaan. Ajanjaksolla 30.9.-5.10 sai kaikista normaalihintaisista luomuteelaaduista -10% alennuksen.

 

Minulla on ollut luomuinnostuskausia ja ilahdun aina, kun mikä tahansa tuote on valmistettu luomuperiaatteella. Mitä maanläheisempää tuotanto on, sitä enemmän Maapallo kiittää, sillä luomuviljely edistää luonnonvarojen suojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Luomuleimasta siis plussaa.

 

Kuivana tee tuoksuu voimakkaasti ja houkuttelevasti appelsiinilta.

Haudutettu juoma on todella raikas. Appelsiinin maku jää hyvin vienoksi, se ei ole päällekäyvä eikä peitä vihreän teen makua. Onnistunut sekoitus ja maistuu varmasti myös teehen tottumattomille!