Teehuone Pieni Kilpikonna

Vielä ehdin käydä yhdessä Helsingin teehuoneista! Tällä kertaa poikkesin Eerikinkadulla sijaitsevaan ”Pieni Kilpikonna”-nimiseen teehuoneeseen.

 

Nettisivuilla kerrotaan, että ”Pieni Kilpikonna on kiinalais-vaikutteinen kungfu-perheen omistama teehuone ja teekauppa. Teehuone myy laatuteetä Kiinasta, Taiwanilta, Intiasta ja Japanista. Oman maahantuonnin ansiosta teet saapuvat tuottajilta suoraan myymälään. Teelaadut on kaikki valittu huolella ja jokaiseen pakkaukseen merkitään myös satoaika ja -paikka.”

 

Sisutus on rosoisen tyylikästä, taustalla soi hiljakseen aasialainen musiikki. Katutasolta alkavasta ikkunasta tulvii sisään kevätauringon valo. Oloni tuntui melkein samalta kuin joogasaliin astuessa: tässä teehuoneessa oli jotain hyvin rauhoittavaa ja seesteistä.

 

Olin etukäteen lukenut nettisivuilta, että Pieni kilpikonna tarjoilee gong fu-haudutuksia  (ja on tarjoillut niitä ensimmäisenä Suomessa). Minulla ei ollut minkäänlaista ennakkotietoa tästä menetelmästä, mutta nyt kun olen sen nähnyt, haluan ehdottomasti kokea sen uudestaan.

On ehkä parempi, etten lähde kuvailemaan gong fu-haudutusta tarkasti, mutta kaiken perustana on puuritiläinen tarjotin, jonka alle jää hukkaveden keräävä astia: näin haudutusvettä voidaan esimerkiksi valella pienien lasipannujen päälle. Sain kirjaimellisesti kylmiä väreitä katsoessani rituaalin omaista teen hauduttamista ja kaatamista, se oli kuin pieni meditatiivinen seremonia.

 

Teevalintani: "Ya Bao", villi-teepuun silmut

Tilasin valkoista teetä ja sain viimeiset villiteepuun silmut kuluvan vuoden helmikuun sadosta.

Ystäväni sai kuppiinsa viljeltyä valkoista teetä.
Villin ja viljellyn välillä oli yllättävän paljon eroa (ero tosin saattoi syntyä monista muistakin seikoista, mutta niitä en harrastelijana osaa luetella). Ystäväni tee oli paljon tummempaa ja sen maussa oli häivähdys savua. Oma valkoinen teeni oli hyvin pehmeän ja raikkaan makuinen.



 

Vasemmalla tummahko viljelty tee, oikealla vaaleampana villi.

Teen lisäksi myytävänä olisi ollut myös teeastioita ja tarvikkeita.

Nälkäisenä tai haukkapalan toivossa Kilpikonnaan ei kannata poiketa, sillä ainoat myytävät makupalat olivat marjakeksit sekä tumma suklaa- ja inkiväärikarkit.

 

Hauska ykistyiskohta: pannujen hinnat on kirjoitettu kiviin.

 

Teehuone: Thehuone

Loman kunniaksi kävin toistamiseen Eerikinkadulla sijaitsevassa Thehuoneessa virkistämässä muistiani tästä teepuodista. Sekä ottamassa valokuvia. Thehuoneen nettisivuja katsellessani huomasin, että heillä on myös toinen liike Korkeavuorenkadulle. Siellä en ole vielä käynyt, mutta meni nyt listalle.

 

Ensimmäisellä käyntikerrallani pari viikkoa sitten palvelu oli ystävällistä ja rentoa, tällä kertaa ainoalla paikalla olleella työntekijällä tuntui olevan hieman kiire. Tai sitten ilmapiiri ei vain ollut ihan niin vapautunut kuin viimeksi. Asiantuntevuus oli silti kohdillaan ja sain neuvoja kysyessäni matchasta.

Lukuisten teelaatujen (valikoimissa on n.300 teelaatua) ja herkkupalojen lisäksi Thehuoneella on myös myytävänä teen valmistusvälineitä (kuten ihailemiani, matalia valurautaisia aasialaisia pannuja) sekä teekirjallisuutta.

 

Thehuoneella voi siemailun ohessa selailla kiinnostavaa teekirjallisuutta.

The Ounciin verrattuna Thehuoneen sisustus on hyvin pelkistettyä eikä niin viimeisen päälle. Hyvä teehetki ei toki tarvitse hienoa rekvisiittaa ympärilleen, joten en näkisi koristelujen puutetta negatiivisena asiana.  The Ounce ja Thehuone ovat tunnelmiltaan melkoisen erilaiset, mutta kumpikin on tahoillaan viihtyisä keidas. Siinä, missä The Ounce on hämärä kirjastohuoneen nurkkaus, on Thehuone valoisa, avara ja isosta ikkunasta voi seurata kadunkulkijoita. Ehkä olisin kuitenkin toivonut Thehuoneelle jonkinlaista kevyttä taustamusiikkia esimerkiksi Aasiasta; vaikka musiikittomuus saattaa olla tietoinenkin valinta. Thehuoneella ei kuitenkaan ole juurikaan ääntä eristäviä elementtejä ja teetoverin kanssa juttelu muuttuu helposti kuiskailuksi.

Istumapaikkoja on kummassakin testaamassani teepuodissa suunnilleen yhtä monta eli isoista kahviloista ei ole kyse.

 

Ensimmäisellä käyntikerrallani sain eteeni todella ihanaa oolong-teesekoitusta, mutta koska en silloin kirjoittanut nimeä ylös, en voinut tilata samaa. Pitäydyin kuitenkin yhä vaaleassa oolongissa, maistelun kohteeni nimi oli tällä kertaa Daan High Mountain. Maku oli kermainen ja pehmeä, hyvin miellyttävä.

 

Thehuoneella teelehtiä saa käyttää useaan kertaan lisäämällä pannuun kuumaa vettä termoskannusta (The Ouncissakin samoista lehdistä saa useamman kaadon, mutta henkilökunta hoitaa uudet haudutukset). Sopivan haudutusajan jälkeen filtteri on helppo nostaa omin käsin pienestä lasipannusta posliiniseen astiaan. Tällä kertaa käytin teelehtiä ensimmäisen haudutuksen jälkeen vielä kahteen kaatoon. Hinta on siis kohdillaan, kun ajattelee, miten monta kupillista lehdistä saa.



 

Teepannullisen oheen saa kuivattuja litsihedelmiä ilman lisähintaa.

 

 

 

 

Teehuone The Ounce

The Ouncen näyteikkuna on hauskasti somistettu.

Elämäni toinen teehuonekäynti. Kulkuni suuntautui tänään Helsingin Fredrikinkadulle, The Ounce-nimiseen teepuotiin. Minulla oli mahdollisuus olla liikkeellä arkipäivänä alkuiltapäivästä, joten muita asiakkaita ei ovesta juuri sisään astunut ja saimme seuralaiseni kanssa juoda kupillisemme rauhassa. The Ounce on kuitenkin ilmeisen suosittu, sillä seinälle kiinnitetyssä lappusessa kerrottiin ruuhka-aikoina teenjuontituokion rajoittuvan 1.5 tuntiin lukuisten asiakkaiden takia. Ymmärrän hyvin aikarajoituksen, sillä pöytiä pieneen kahvilaan mahtuu vain muutama.

 

Tunnelmaltaan The Ounce on hämyinen, intiimi ja kotoisa. Teelaadut ovat kauniisti esillä lasipurkeissa tiskin takana (en ikävä kyllä tullut ottaneeksi niistä valokuvaa), tunnelmassa on jotain hyvin brittiläistä ja rauhoittavaa. Sisustukseen ja somistukseen on panostettu vanhoja kirjoja ja sievästi valaistuja, vitriinin suojissa olevia teelahjapakkauksia myöten.

"Kahvilapuolen" hyllyillä on esillä monenmoista mielenkiintoista.

 

Ehdin maistaa kahta erilaista teetä: maustamatonta, mustaa ceylonia, joka ei suoraan sanottuna ollut lainkaan mieleeni, maku oli liian tumma, voimakas ja karvas, sekä vihreäteesekoitusta, joka puolestaan oli taivaallisen tuoksuista ja makuista ananas- ja kukka-aromeineen.



Näinkin rentouttavan nurkkauksen voi löytää keskeltä Helsinkiä.

 

Suosittelen lämpimästi kaikkia teen ystäviä piipahtamaan The Ouncissa: teehetki täällä on kuin pieni pakomatka arjesta.


Ensimmäisenä maistettu musta tee: ceylon.

Toisena maisteltu tee Samettisesonki: vihreää teetä, oolongia, ananasta, mansikkaa, hietaolkikukkaa, ruiskukkaa, kehäkukkaa.

 

Ensimmäinen kattaus. Vihreää teetä varten saimme toisenlaiset kupit.

 

Vihreäteesekoitus kupissani.