Tee itse: jääteejuomia

Helteet ovat palanneet, kesä näyttää jatkuvan. Blogikin on pitänyt hiljaiseloa koko kesän. Lämpimän sään kunniaksi esittelen kolme jääteejuomaohjetta, jotka löytyvät Pirkko Arstilan "Teen ystävän kirjasta". En ole itse vielä testannut ohjeita, mutta jos joku blogin lukijoista intoutuu koettamaan, niin kertokaa, miten onnistui ja miltä lopputulos maistui!

Nektariinilla ja basilikalla maustettu jäätee
1 rkl darjeeling-teen lehtiä
2 1/2 dl basilikan lehtiä
2 rkl mintun lehtiä
1 1/4 dl sokeria
1 1/4 litraa vettä
4 suurta nektariinia soseutettuina ja siivilöityinä

Pane teenlehdet, basilika, minttu ja sokeri kannuun. Kuumenna vesi n.85 asteeseen ja kaada kannuun. Hauduta 6-7 minuuttia ja siivilöi. Sekoita nektariinisose teen joukkoon ja pane tee jääkaappiin kahdeksi tunniksi tai kunnes se jäähtyy kunnolla. Lisää joukkoon muutama nektariiniviipale ja basilikanlehti ja tarjoa pitkistä laseista jääpalojen kanssa.

Ananasjäätee
1 litra vettä
2-3 rkl teenlehtiä
1 dl tomusokeria
2 tlk ananaspaloja
jääkuutioita, sitruunalimsaa
(sitruunaa)

Valmista tee normaalisti. Sekoita tomusokeri joukkoon. Jäähdytä. Pane ananaspalat lasien pohjille. Kaada tee laseihin puoliväliin ja lisää sitruunaista virvoitusjuomaa. Koristele sitruunaviipaleilla.

Etelävaltioiden jäätee
2 1/2 dl kylmää, vahvaa, mustaa teetä
1-2 tl sokeria
1/4 sitruunan mehu
jääkuutioita
ohuita sitruunaviipaleita

Sekoita keskenään kylmä tee, sokeri ja sitruunamehu. Kaada tee korkeaan ja kapeaan lasiin. Lisää lasiin jääkuutioita ja sitruunaviipaleita. Hunaja sopii myös.

Jäätee - hedelmäjuoma

Teeblogini on elänyt hiljaiseloa kuukauden ajan uusien makukokemusten ja teehuonekokemusten vähyyden takia. En takaa valtaisaa päivitysvyöryä kesäkuullekaan, mutta jotain uutta maisteltavaa kaapista vielä löytyi!

Kuuman kesäpäivän maistelukohteena on Forsmanin Jäätee -hedelmäjuoma. Ja, jälleen kerran, kyseessä ei ole nimestään huolimatta tee vaan kofeiiniton hauduke.

 

Pakkauksessa ei ollut haudutuslämpötilaa. Koska kyseessä on kofeiiniton hedelmähauduke, olisin voinut kaataa purujen päälle vaikka kiehautettua vettä, mutta päädyin kuumentamaan veden 80 asteeseen. Haudutusaika oli 10 minuuttia, jonka jälkeen jätin kuppini jäähtymään –jääkaappiin muki pääsi vasta kun se oli selvästi viilentynyt.
Haudukepussin ohje kehottaa makeuttamaan juoman ennen kylmään siirtämistä, mutta en tahdo sotkea juoman makua hunajalla tai sokerilla.

Olin tyytyväinen, että sekoitus koostui isoista sattumista.

 

Tuoksu: Kivan hedelmäinen. Aiemmin maistamani mansikkajuoma tuoksui selvästi mansikalta, mutta tässä Forsmanin sekoituksessa haistaa monia erilaisia hedelmiä. Olin erottavinani ainakin appelsiinin, mansikan ja papaijan. Etsin tuoksutteluni jälkeen tarkemman tuoteselosteen netistä ja sekoitus pitää sisällään näitä kaikkia ainesosia: kuivattua ruusunmarjaa, korinttia, ananasta, hibiscusta, papaijaa, omenaa, pionin terälehtiä ja mansikkaöljyä. Eli taisin sotkea nenässäni ananaksen ja appelsiinin keskenään.
Valmiin teen tuoksussa erottuvat parhaiten ruusunmarja ja mansikka.

 

Valmis juoma on kirkkaan viininpunaista. Litkin juomaa jääkaappilämpöisenä ja se oli varsin hyvää. Maku ei ole kirpeä vaan lempeän raikas, mansikka maistuu valmiissa juomassa eniten. Tätä laatua voisi hyvinkin valmistaa kannullisen ystäville kesäillan viettoon, kunhan muistaa varata tarpeeksi aikaa juoman jäähdyttämiseen –kesähelteellä kannullinen kuumaa vettä ei ihan heti viilene.

 

Steatz vihreäjäätee

Sain maistaa ystävän luona vieraillessani itselleni täysin uutta tuttavuutta: tölkitettyä jääteetä. Eikä kyseessä ollut yleisimmin myytävä, sokeripitoinen persikkamehujäätee vaan 100% vihreää teetä. Harmikseni kaverini ei enää muistanut, mistä oli teen ostanut, mutta kyseessä lienee ollut jokin K- tai S-ketjun marketti.

Steatz-merkkisen jääteen alkuperämaaksi on merkitty USA ja koska tölkissä on vain täyttä tavaraa, ei juomassa ole kaloreita eikä lisättyä sokeria. Pakkauksessa lukee ”organic green tea”, joten kaipa tämä luomua sitten on.

 

Tiedän, että laadukkaat vihreät tai valkoiset teet maistuvat hyviltä myös jäähtyneinä ja olen viilentyneitä kupillisia juonutkin. En kuitenkaan voi sanoa, että tölkitetty Steatz olisi ollut kovinkaan makuhermoja hivelevä elämys. Voisin kuvitella juovani yhden tölkillisen kuumana kesäpäivänä piknikillä, mutta tuskin lähtisin tätä tuotetta kaupoista metsästämään. Maku oli melko mitäänsanomaton, suht raikas muttei mainittavan hyvä. Sitruunan maku on tunnistettavissa. Ystäväni mielestä juoma oli jopa pahaa.

 

Mikäli olet jääteen ystävä, etkä kaipaa makeaa juotavaa, voi Steatzin tölkki olla hauska kokemus. Luulen kuitenkin, että parempaa jääteetä saa, kun hauduttaa itse laadukkaita teelehtiä ja jäähdyttää veden haluamaansa lämpötilaan. Ellei sitten kaipaa mehumaisempaa kokemusta ja käy kaupan perinteisen persikkajääteen kimppuun.

Valmistusaineet: vesi, inuliinikuitu (kasviskuitu), sitruunamehu, luontaiset makuaineet, vihreä tee.

Teemakeinen

Löysin Helsingin Tokyokanista mielenkiintoisen tuttavuuden: teekarkkeja. Pussillinen maksoi n.3 euroa, jos muistan oikein.

 

Kyseessä on matchateen makuinen nami ja matchan maku on varsin voimakas. Minun täytyy myöntää, etten itse pystynyt syömään loppuun edes yhtä karkkia. Testasin makeisia myös parilla ystävällä ja toiselta heistä jäi herkkupala syömättä. Yhteinen tuomio oli, että karkit voisivat olla huomattavasti –vaikkapa puolet- pienempiä. Tottumattomalle mimosasuulle tällainen vahvasti vihreän matchan makuinen pala on aika tuhti kokemus. Karkit ovat myös niin kovia, ettei niitä viitsi pureskella. Tarkoitus varmaan olisi ottaa yksi karkki ja imeskellä sitä minuuttitolkulla. Tällainen suomalainen ahmatti ei hallitse japanilaista karkin syöntiä. ;)

 

Loppulauselma:

Matchateen tai voimakkaan vihreän teen ystäville varma valinta, muille ei niinkään.

 

Ainekset: maltitoliosiirappi, pelkistetty tärkkelyssiirappi, pelkistetty palatinoosi, vihreä teejauhe, kasvisrasva, aromit, makeutusaineet (aspartaami, sukraloosi).

Alkuperämaa: Japani

Maahantuoja: Ailako Oy

Vihreä tee: Japan Sencha Fukujyu

Olen palannut taas japanilaisen teen pariin. Maistelun kohteena Nordqvistin Japan Sencha Fukujyu, joka on siis vihreää teetä.

Tämä taitaa muuten olla ensimmäinen Nordqvist-merkin alla kulkeva teekupposeni.

 

Paketin takaosasta löytyy lyhyt luonnehdinta: ”Shizuokan alueelta Fuzijaman rinteiltä. Tyypillisen vaalea väriltään, miedosti kirpeä ja senchamainen maku.” Pakkauksen sisällä pitäisi olla kortti, josta löytyy lisää tietoa teestä, mutta en ainakaan oman teepakkaukseni sisältä löytänyt mitään korttia. Joko näköni ja ymmärrykseni ovat heikentyneet entisestään tai sitten tämä sattui olemaan vikakappale.

 

Tässä tulee oma makuarvioni:

Sencha Fukujyu on maultaan voimakkaampi kuin Fancy Sencha, josta kovasti pidin. Myös tässä japanilaisessa teessä on koivun tuoksua, mutta tuoksu ei ole yhtä raikas ja selkeä. Tuoksu ja maku ovat kuin paahtuneita; kun Fancystä tuli mieleen tuore koivu, tuo Fukujyu mieleen sammaleen. Nordqvistin kuvailuista poiketen en itse aisti teessä kirpeyttä. Ei se toki yhtä pehmeä ole kuin esimerkiksi jasmiinilla maustettu valkoinen tee.
Mukava tuttavuus, mutta omissa makumieltymyksissäni ihana Fancy Sencha ohittaa helposti Fukujyun.

Käytin herkälle japanilaiselle teelle 70 asteista vettä ja haudutusaikana pidin 3 minuuttia.

 

 

 

Mansikka Sen Cha: Vihreä lehtitee

Olin hiukan skeptinen, kun poimin avaamattoman Forsmanin Mansikka vihreä tee-pussin hyllyltäni, sillä kaikki mansikkateet eivät ole hyviä, mutta yllätyin todella positiivisesti! Forsmanin valikoimiin kuuluu useita mansikka-aiheisia teesekoituksia, joista vihreä tee pohjaisia ovat ainakin Kesäheila, Mansikkapilvi, Chamraj sekä maistamani Mansikka Sen Cha. Valitsin teemyymälästä Sen Chan, koska kaksi ensin mainittua sisältävät paljon muitakin mausteita, ja Chamraj mansikan lisäksi voimakasta vaniljaa, jolloin arvelin liian monen maun sotkevan koko sekoituksen. Mutta koska tämä maistelu oli niin iloinen yllätys, taidan seuraavalla kerralla kokeilla ”jälkiruokatee Mansikkapilveä” tai ”Kesäheilaa”, jossa mausteena on lisäksi mm. luumua.

 

Tällä kertaa maisteltu laatu oli siis vihreä kiinalainen Sencha, joka on maustettu villimansikkaöljyllä, mansikanlehdillä sekä ruusun terälehdillä. Kuivalla teellä on voimakas vihreän teen tuoksu, joka vain häivähtää makeasti mansikalle.

Tee oli niin hyvää, että join sitä loppujen lopuksi kolme haudusta (kolme mukillista siis, kolme pannua olisi ehkä ollut yksinään latkittuna jo vähän liikaa ;)). Mansikan maku laimeni hieman joka haudutuksella, mutta pidinkin tässä sekoituksessa nimenomaan siitä, ettei mansikka ollut liian päällekäyvä.

 

Ensimmäinen haudutus oli kolmen minuutin pituinen ja arvioin tässä siitä syntynyttä kokemusta.

Tee tuoksuu haudutettunakin hyvälle: kevyesti mansikkaiselle, mutta se ei peitä vihreän teen omaa tuoksua alleen.

Ja maku on erinomainen! Se on ihanan pehmeä, kieltä hivelevä. Tee tuntuu hyvältä koko suussa, mieleen tulee silkkikankaan kosketus. Mansikasta maistuu vain aavistus, mutta voimakkaampaa sävyä en kaipaisikaan. Tämä taitaa olla paras tähän asti maistamistani Forsmanin teesekoituksista ja pääsee muutoinkin suosikkiteideni listalle.

 

Teen terveysvaikutukset

Olen jo jonkin verran kirjoittanut teen hyvistä ominaisuuksista terveydelle, esimerkiksi puerh-maistelun yhteydessä, mutta päätinpä koota useampia terveysväittämiä yhden otsikon alle.

Virkistävä vaikutus ja L-teaniini:

Teessä on enemmän kofeiinia kuin kahvissa, mutta käsittelyssä osa kofeiinista haihtuu. Eri teelaadut sisältävät erilaisia pitoisuuksia kofeiinia; lehtien koko, poiminta-aika, käsittely ja maaperäkin vaikuttavat asiaan. Korkein kofeiinitaso on mustalla teellä.

Teessä on siis paljon kofeiinia, mutta se ei aiheuta sydämen tiheälyöntisyyttä tai äkkivirkistymistä kuten kahvi. Tämä johtuu teen teen sisältämästä L-teaniinista, aminohaposta, joka hidastaa kofeiinin imeytymistä. L-teaniini on glutamiinihappojohdannainen ja glutamiinihappo puolestaan on yksi hermoston välittäjäaineista, joka vaikuttaa suoraan aivoihin. Sen löysi japanilainen tutkija Sakato vuonna 1949.

Siinä, missä kahvi humahtaa hetkessä päähän, vaikuttaa teekupponen noin tunnin viiveellä. Kahvi vaikuttaa sydämen ja verenkierron välityksellä, tee hermoston.

Teen virkistävän vaikutuksen huomaa parhaiten nauttimalla sitä pitkin päivää.

Tietoa L-teaniinista:

Teaniinia tavataan 0.8 -2,4 % pitoisuuksina vain vihreissä teelehdissä. Vihreää teetä hauduttaessa lehtien teaniinista liukenee teeveteen n.70 %. Se on vastapaino runsaalle kofeiinille ja hidastaa sen imeytymistä.

Teaniinilla on aivoihimme rentouttava vaikutus. Siinä syy, miksi tee sekä virkistää (kofeiini) että rentouttaa (L-teaniini). Japanissa L-teaniinia käytetään lisäaineena elintarvikkeissa ja se on vaaratonta pitkäaikaisessakin käytössä.

Mielialaa kohentava vaikutus:

Tee torjuu ahdistusta ja stressiä, mutta saadakseen kaiken hyödyn pitää teetä juoda paljon. Kolmea kuppia päivässä suositellaan aloitukseen ja määrä pitäisi nostaa ainakin litraan. Vihreää, valkoista, keltaista ja oolonglaatuja voi nauttia miten paljon tahansa ilman sivuvaikutuksia. Jos valmistat aamulla ison kannullisen teetä, voit juoda sitä pitkin päivää: laadukas tee on hyvää myös haaleana ja kylmänä (lukuunottamatta mustaa teetä).

Vähän hapetettujen teiden hyvät ominaisuudet:

Vihreän teen terveysvaikutuksia on tutkittu laaduista ehkä eniten. Tutkimuksia on julkaistu lähemmäs 20 000 ja suuri osa niistä painottui vihreän teen antioksidatiivisiin ominaisuuksiin ja teen ehkäiseviin vaikutuksiin rappeutumissairauksissa ja syövässä.

Tee sisältää runsaasti polyfenoleja, joilla on kasveissa antioksidanttisia vaikutuksia. Polyfenoleja ovat tanniinit, stilbeenit, fenolihapot ja flavonoidit. Tee sisältää näitä kaikkia runsaasti: tuoreissa teelehdissä jopa kolmannes painosta voi olla polyfenoleja.

Tutkijoita kiinnostavat erityisesti flavonoidien ryhmään kuuluvat katekiinit, jotka ovat antioksidantteja. Antioksidantit ehkäisevät solujen härskiintymistä ja suojaavat tällä tavalla sairauksilta.

Kaikki teet ovat terveellisiä, mutta vähän hapetut laadut kuten valkoinen, keltainen, vihreä, oolong ja puerh sisältävät eniten L-teaniinia, vitamiineja, flavonoideja ja antioksidantteja.

Iho:

Tee edistää ihon kimmoisuutta ja suojaa ultraviolettisäteilyltä. Tästä syystä sitä käytetään paljon kosmetiikkateollisuudessa.

Vitamiinit ja kivennäisaineet:

Tee sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja ja kivennäisianeita. Vähäfermentoidut laadut, kuten vihreä, valkoinen, keltainen ja oolongtee sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Yli 90-asteisessa vedessä ne tuhoutuvat, siksi teen lehdille ei pidä kaataa kiehuvaa vettä. Mustassa teessä ei C-vitamiinia ole. Lisäks teessä on mm. B1-, B2- ja E-vitamiinia, fluoria, kaliumia, magnesiumia, sinkkiä ja kuparia.

Hampaat ja suu:

Hapettamattomat ja vähän hapetetut laadut (vihreä, valkoinen, keltainen, oolong) estävät hampaiden reikiintymistä ja hoitavat limakalvoja. Tämän lisäksi hengitys raikastuu. Tee on myös hyvä fluorin lähde.

Kosmeettinen haitta on se, että tee värjää hampaita tanniininsa vuoksi. Hampaiden tummumista voi vähentää välttämällä tummia teelaatuja ja suosimalla vihreää ja valkoista teetä.

Apuna laihdutuksessa:

Tee voi auttaa laihduttamisessa ja painonhallinnassa. Runsas teen juonti siirtää nälkää ja tuo kylläisyyden tunteen.

Teen katekiini-flavonoidit estävät rasvan kertymistä kudoksiin ja aineenvaihdunta vilkastuu. Valkoinen, vihreä, keltainen ja oolongtee myös puhdistavat elimistöä. Puerhteellä on omat erityisominaisuutensa, joiden takia sitä kutsutaan laihduttajan ystäväksi.

Erityisiä huomioita:

Juo runsaasti teetä flunssa-aikaan, sillä se lisää vastustuskykyä.

Älä nauti lääkeaineita teen kanssa. Teen polyfenolit saattavat estää niiden imeytymistä.

Kuva: www.cozeeteas.com

Teehetki itsessään voi olla stressaantuneelle tai ahdistuneelle mielelle lääkettä. Teehetken voi antaa lahjaksi omalle itselle. Kun teen hauduttaa hiljaa ja huolella, kaataa rauhassa kuppiin ja istuutuu juoman äärelle, voivat mieli ja ajatukset rentoutua. Teekupin veden liikettä ja väriä, sekä pohjalle vajoavaa tanniinipölyä, voi katsella pitkiäkin aikoja ja siemailla juomaa nautinnollisesti, aistit herkkinä. Eikö tällaisella tuokiolla voisikin olla rauhoittava ja mieltä kohentava vaikutus?

Lähteet:

- Pirkko Arstila, ”Teen ystävän kirja” (kirjan osio, joka perustuu professori Raimo Hiltusen haastatteluun)

- tohtori.fi