Little Miracles, luomujäätee

Vaikka syksyn viileät päivät ovatkin jo saapuneet, tekee silti välillä mieli juoda myös kylmiä juomia. Ostin marketin kylmähyllystä ”Little Miracles”-sarjaan kuuluvan jääteejuoman. Kyseessä on ilahduttavasti luomutuote ja hintaa 330 ml pullolla on noin 2.30 - 2.90 e kaupasta riippuen. Maahantuoja on Lejos Oy ja valmistaja löytyy Tanskasta.

Pullon mainosteksti lupaa seuraavaa: ”Organic Little Miracles –meaningful drinks to do you good. Virkistävä sekoitus luonnon piristäviä hedelmiä ja valkoista teetä sekä ginsengiä, josta saat terveellistä ja luontaista energiaa.”

En huomannut itsessäni kovin suurta energialatausta jääteetuokioni jälkeen (en tosin ollut väsynytkään, joten vertailukohtani on huono), mutta onhan tämä luomujuoma toki parempi vaihtoehto kuin kofeeinipitoiset energiajuomat limuhyllyillä.

 

”Little Miracles” jääteejuomia löytyy musta,- valkoinen- ja vihreäteepohjalla, itse valitsin hyllystä valkoinen tee-version. Itse teeuutetta juomassa on huvittavan vähän, ainesosat ovat seuraavanlaisia:

Hiilihapoton vesi, agaavesiirappi, tiivisteestä valmistetut hedelmämehut 5,5 % (omena, sitruuna, kirsikka, vadelma, acai), valkoinen tee-uute 0,12 %, kasviuute 0,001 % (6 vuotta vanha Panax-Ginseng), luonnonmukainen tiiviste porkkanoista, mustaviinimarjoista ja omenoista, sitruunahappo, antioksidantit.

Melkoinen coctail eri mehuja siis.

Juoman tuoksu on siirappinen ja väri on tumman oranssi. Maku on erikoinen, mutta tasapainoinen ja onnistunut sekoitus, joka tosin on melko makea. Voimakkaimmin maistuvat kirsikka ja siirappi, mutta sekoituksesta on vaikea erottaa ainesosia pelkän makuaistin avulla.

Moni jäätee lähentelee kaloreidensa puolesta limuja tai mehuja. Maistelun kohteena ollut juoma pitää sisällään energiaa 27 kcal/100 ml. Little Miracles ei kilpailijoihinsa verrattuna ole suurin kalorien lähde, mutta pienemmälläkin energiamäärällä jääteetä kaupoista löytyy. Hiilihydraatteja juomassa on 6.4 g/100 ml.

Vaikka jäätee olikin ihan maukasta, oli se sen verran makeaa, etten olisi yhtään enempää voinut juoda sitä. Olisin toki voinut sulkea kierrekorkin ja jättää osan myöhemmäksi, mutta tulipahan nyt kipattua kaikki kerralla lasiin. En ole limujen ystävä ja voisin kuvitella kaivavani piknikillä tai rantaretkellä laukustani ”Little Miracles”-pullon, kun muuta ottavat esiin Coca Cola-tölkit, mutta kovin usein en näin makeaa annosta himoitse lasiini.

Appelsiini Sen Cha, luomu vihreä tee

Tänään maistelussa oli Appelsiini Sen Cha, luomuviljeltyä vihreää teetä, jonka mukaan on lisätty luontaista appelsiiniöljyä. Kyseessä on Forsman Tea:n sekoitus ja maistelemaan pääsin ko. yrityksen myymälässä Vantaalla. Puodissa on ollut joka käyntikerralla jotain teesekoitusta vapaasti maisteltavana; en siis tällä kertaa valmistanut teetä itse, joten arvostelu on hiukan tavallista niukempi. Myymäläpiipahdukseni sattui Forsmanin luomuviikon ajankohtaan. Ajanjaksolla 30.9.-5.10 sai kaikista normaalihintaisista luomuteelaaduista -10% alennuksen.

 

Minulla on ollut luomuinnostuskausia ja ilahdun aina, kun mikä tahansa tuote on valmistettu luomuperiaatteella. Mitä maanläheisempää tuotanto on, sitä enemmän Maapallo kiittää, sillä luomuviljely edistää luonnonvarojen suojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Luomuleimasta siis plussaa.

 

Kuivana tee tuoksuu voimakkaasti ja houkuttelevasti appelsiinilta.

Haudutettu juoma on todella raikas. Appelsiinin maku jää hyvin vienoksi, se ei ole päällekäyvä eikä peitä vihreän teen makua. Onnistunut sekoitus ja maistuu varmasti myös teehen tottumattomille!

Vihreä tee: Shincha Fukamushi Saemidori

Lämpimät kesäpäivät alkavat olla takana päin. On aika kaivaa teepannu esiin ja nauttia illan viiletessä kuppi kuumaa.

Sain tuliaisiksi Budapestistä pienen pussillisen vihreää teetä. Tee on luultavasti kauhottu pussiin isommasta astiasta, sillä pussukan kyljessä ei näy mitään muuta informaatiota kuin tarralapulle tulostettu nimi. Villi veikkaukseni on, että kyseessä on japanilainen tee, minkä päättelin paitsi nimestä, myös tuoksusta, joka muistuttaa pitkälti maistamiani japanilaisia vihreitä sencha-teitä.

 

 

 

Minulla oli makutuomareina itseni lisäksi kaksi ystävääni.

Kuivan teen tuoksu on siis selvästi japanilainen, omasta mielestäni hiukan tunkkainen, mutta kaverini olivat haistavinaan punapensasmaisuutta ja jopa hedelmäisyyttä.

 

Haudutin teen 70 asteisessa vedessä, kolmen minuutin ajan.  Kuiva tee oli hyvin hienojakoista, mukana oli neulasmaisia sattumia. Tämä aiheutti ongelmia haudutuspannun kanssa. Osasin ennustaa, että lasipannuni siivilä menisi tukkoon näin jauhomaisesta purusta, joten otin tilalle toisen teepannuni, jonka siivilä on muovia ja omaa erilaiset rakoset. Temppu ei kuitenkaan auttanut ja myös muovinen sihti meni tukkoon. Jos joku osaa antaa vinkkiä, miten hauduttaa pannullinen hienojakoista teetä, saa kertoa.

Valmiin juoman tuoksu on levämäinen, vieraitteni mukaan tee tuoksui kuivana paremmalta.

On mahdollista, että minulla meni sihdin tukkeutumisen takia vesi/tee-suhde pieleen, sillä juomasta tuli kitkerähköä. Maku oli joka tapauksessa voimakas, hyvin läpitunkeva. Tämä ei tunnu kepeältä seurustelujuomalta vaan ennemmin hiljaisuutta ja keskittymistä vaativalta kupposelta.

 

Tämä laatu ei saanut koemaistelussa suurta suosiota osakseen kovin voimakkaan olemuksensa takia. Suosikkijapanilaiseni on siis edelleen fancy sencha.

Tee itse: jääteejuomia

Helteet ovat palanneet, kesä näyttää jatkuvan. Blogikin on pitänyt hiljaiseloa koko kesän. Lämpimän sään kunniaksi esittelen kolme jääteejuomaohjetta, jotka löytyvät Pirkko Arstilan "Teen ystävän kirjasta". En ole itse vielä testannut ohjeita, mutta jos joku blogin lukijoista intoutuu koettamaan, niin kertokaa, miten onnistui ja miltä lopputulos maistui!

Nektariinilla ja basilikalla maustettu jäätee
1 rkl darjeeling-teen lehtiä
2 1/2 dl basilikan lehtiä
2 rkl mintun lehtiä
1 1/4 dl sokeria
1 1/4 litraa vettä
4 suurta nektariinia soseutettuina ja siivilöityinä

Pane teenlehdet, basilika, minttu ja sokeri kannuun. Kuumenna vesi n.85 asteeseen ja kaada kannuun. Hauduta 6-7 minuuttia ja siivilöi. Sekoita nektariinisose teen joukkoon ja pane tee jääkaappiin kahdeksi tunniksi tai kunnes se jäähtyy kunnolla. Lisää joukkoon muutama nektariiniviipale ja basilikanlehti ja tarjoa pitkistä laseista jääpalojen kanssa.

Ananasjäätee
1 litra vettä
2-3 rkl teenlehtiä
1 dl tomusokeria
2 tlk ananaspaloja
jääkuutioita, sitruunalimsaa
(sitruunaa)

Valmista tee normaalisti. Sekoita tomusokeri joukkoon. Jäähdytä. Pane ananaspalat lasien pohjille. Kaada tee laseihin puoliväliin ja lisää sitruunaista virvoitusjuomaa. Koristele sitruunaviipaleilla.

Etelävaltioiden jäätee
2 1/2 dl kylmää, vahvaa, mustaa teetä
1-2 tl sokeria
1/4 sitruunan mehu
jääkuutioita
ohuita sitruunaviipaleita

Sekoita keskenään kylmä tee, sokeri ja sitruunamehu. Kaada tee korkeaan ja kapeaan lasiin. Lisää lasiin jääkuutioita ja sitruunaviipaleita. Hunaja sopii myös.

Jäätee - hedelmäjuoma

Teeblogini on elänyt hiljaiseloa kuukauden ajan uusien makukokemusten ja teehuonekokemusten vähyyden takia. En takaa valtaisaa päivitysvyöryä kesäkuullekaan, mutta jotain uutta maisteltavaa kaapista vielä löytyi!

Kuuman kesäpäivän maistelukohteena on Forsmanin Jäätee -hedelmäjuoma. Ja, jälleen kerran, kyseessä ei ole nimestään huolimatta tee vaan kofeiiniton hauduke.

 

Pakkauksessa ei ollut haudutuslämpötilaa. Koska kyseessä on kofeiiniton hedelmähauduke, olisin voinut kaataa purujen päälle vaikka kiehautettua vettä, mutta päädyin kuumentamaan veden 80 asteeseen. Haudutusaika oli 10 minuuttia, jonka jälkeen jätin kuppini jäähtymään –jääkaappiin muki pääsi vasta kun se oli selvästi viilentynyt.
Haudukepussin ohje kehottaa makeuttamaan juoman ennen kylmään siirtämistä, mutta en tahdo sotkea juoman makua hunajalla tai sokerilla.

Olin tyytyväinen, että sekoitus koostui isoista sattumista.

 

Tuoksu: Kivan hedelmäinen. Aiemmin maistamani mansikkajuoma tuoksui selvästi mansikalta, mutta tässä Forsmanin sekoituksessa haistaa monia erilaisia hedelmiä. Olin erottavinani ainakin appelsiinin, mansikan ja papaijan. Etsin tuoksutteluni jälkeen tarkemman tuoteselosteen netistä ja sekoitus pitää sisällään näitä kaikkia ainesosia: kuivattua ruusunmarjaa, korinttia, ananasta, hibiscusta, papaijaa, omenaa, pionin terälehtiä ja mansikkaöljyä. Eli taisin sotkea nenässäni ananaksen ja appelsiinin keskenään.
Valmiin teen tuoksussa erottuvat parhaiten ruusunmarja ja mansikka.

 

Valmis juoma on kirkkaan viininpunaista. Litkin juomaa jääkaappilämpöisenä ja se oli varsin hyvää. Maku ei ole kirpeä vaan lempeän raikas, mansikka maistuu valmiissa juomassa eniten. Tätä laatua voisi hyvinkin valmistaa kannullisen ystäville kesäillan viettoon, kunhan muistaa varata tarpeeksi aikaa juoman jäähdyttämiseen –kesähelteellä kannullinen kuumaa vettä ei ihan heti viilene.

 

Steatz vihreäjäätee

Sain maistaa ystävän luona vieraillessani itselleni täysin uutta tuttavuutta: tölkitettyä jääteetä. Eikä kyseessä ollut yleisimmin myytävä, sokeripitoinen persikkamehujäätee vaan 100% vihreää teetä. Harmikseni kaverini ei enää muistanut, mistä oli teen ostanut, mutta kyseessä lienee ollut jokin K- tai S-ketjun marketti.

Steatz-merkkisen jääteen alkuperämaaksi on merkitty USA ja koska tölkissä on vain täyttä tavaraa, ei juomassa ole kaloreita eikä lisättyä sokeria. Pakkauksessa lukee ”organic green tea”, joten kaipa tämä luomua sitten on.

 

Tiedän, että laadukkaat vihreät tai valkoiset teet maistuvat hyviltä myös jäähtyneinä ja olen viilentyneitä kupillisia juonutkin. En kuitenkaan voi sanoa, että tölkitetty Steatz olisi ollut kovinkaan makuhermoja hivelevä elämys. Voisin kuvitella juovani yhden tölkillisen kuumana kesäpäivänä piknikillä, mutta tuskin lähtisin tätä tuotetta kaupoista metsästämään. Maku oli melko mitäänsanomaton, suht raikas muttei mainittavan hyvä. Sitruunan maku on tunnistettavissa. Ystäväni mielestä juoma oli jopa pahaa.

 

Mikäli olet jääteen ystävä, etkä kaipaa makeaa juotavaa, voi Steatzin tölkki olla hauska kokemus. Luulen kuitenkin, että parempaa jääteetä saa, kun hauduttaa itse laadukkaita teelehtiä ja jäähdyttää veden haluamaansa lämpötilaan. Ellei sitten kaipaa mehumaisempaa kokemusta ja käy kaupan perinteisen persikkajääteen kimppuun.

Valmistusaineet: vesi, inuliinikuitu (kasviskuitu), sitruunamehu, luontaiset makuaineet, vihreä tee.

Teemakeinen

Löysin Helsingin Tokyokanista mielenkiintoisen tuttavuuden: teekarkkeja. Pussillinen maksoi n.3 euroa, jos muistan oikein.

 

Kyseessä on matchateen makuinen nami ja matchan maku on varsin voimakas. Minun täytyy myöntää, etten itse pystynyt syömään loppuun edes yhtä karkkia. Testasin makeisia myös parilla ystävällä ja toiselta heistä jäi herkkupala syömättä. Yhteinen tuomio oli, että karkit voisivat olla huomattavasti –vaikkapa puolet- pienempiä. Tottumattomalle mimosasuulle tällainen vahvasti vihreän matchan makuinen pala on aika tuhti kokemus. Karkit ovat myös niin kovia, ettei niitä viitsi pureskella. Tarkoitus varmaan olisi ottaa yksi karkki ja imeskellä sitä minuuttitolkulla. Tällainen suomalainen ahmatti ei hallitse japanilaista karkin syöntiä. ;)

 

Loppulauselma:

Matchateen tai voimakkaan vihreän teen ystäville varma valinta, muille ei niinkään.

 

Ainekset: maltitoliosiirappi, pelkistetty tärkkelyssiirappi, pelkistetty palatinoosi, vihreä teejauhe, kasvisrasva, aromit, makeutusaineet (aspartaami, sukraloosi).

Alkuperämaa: Japani

Maahantuoja: Ailako Oy